ARA. Kauneutta koteihin Arabialta 1936–50

Heinola | Heinolan kaupunginmuseo

Suomi alkoi varovaisesti kaupungistua ja modernisoitua 1930-luvulla. Toisaalta maailmanlaajuinen lama koetteli samalla vuosikymmenellä meitäkin. Toinen maailmansota katkaisi alkaneen kehityksen ja vaikutti monella tapaa yhteiskuntaan. Sodan jälkeen ajattelu, toiminta ja elämä muovautui sodan kokemusten kautta. Kulttuurissa korostettiin kotia, perhettä ja kotoisia arvoja sekä suuntauduttiin tietoisesti arkeen ja tavalliseen elämään. Arabian ARA-tuoteperhe vastasi moniin näistä ihanteista.

ARA-osasto perustettiin Arabian tehtaaseen 1936. Sen ideoi muutama vuosi aiemmin tehtaan taiteelliseksi johtajaksi valittu Kurt Ekholm (1907–1975). Elettiin vielä laman aiheuttamaa pula-aikaa, jonka yksi seuraus oli ulkomaisen savimateriaalin puute. Piti kehittää edullinen massa, joka sai nimekseen ARA. Se oli S-fajanssimassaa, johon sekoitettiin punasavea. Tuotantokustannukset laskivat siten huomattavasti. Seurauksena tosin oli, ettei ara-massasta valmistetuista esineistä tullut yhtä kestäviä kuin kovafajanssista.

Idean esineiden ulkonäköön Ekholm sai Italiasta. Hän oli tutustunut siellä renessanssin majolikaesineisiin, joiden inspiroimana hän kehitti ARA-osaston tuotteita. Mainostekstissä todettiin, että ”aurinkoinen ja värikäs etelä on innoittanut meidät luomaan Ara-esineet”. Punaruskea esine lasitettiin ja maalattiin niin, että ”pohja on aina hehkuvan punainen ja itse taideteos opaalimaisen lasituksen verhoama”. Uutta tuoteperhettä mainostettiin jopa renessanssin renessanssina. Erikoisetuna mainittiin, että ”ne sopivat yhtä hyvin tyyli- kuin ”funkis”-koteihin, niin kaupunkiasumuksiin kuin maallekin!”

ARA-esineiden ominaispiirteitä olivat etenkin alkuvuosina läpikuultava lasitus ja sen päälle käsin maalatut erilaiset kukka-aiheet. Punainen massa, joka muistuttaa punasavea, pilkahtelee tavallisimmin valkoisen lasitteen alta. Esineiden muotteina käytettiin mm. Ekholmin KE-sarjaa, jota oli valmistettu jo aiemmin. Vähitellen suunniteltiin osastolle omiakin muotoja. Esineitä valmistettiin myös dreijaamalla ja käsin muovailemalla, millä ylläpidettiin vapaamuotoisempaa ja taiteellisempaa ilmaisua.

Osaston suunnittelijoista mainittakoon Ekholmin lisäksi Michael Schilkin (1900–1962) ja Kaj Franck (1911–1989). Schilkin suunnitteli osastolle 1940-luvulla MS-sarjan, jota valmistettiin erivärisin tinalasittein. Varsin funktionalistista muotokieltä pehmentävät esineiden uurrettu pinta ja pastellivärit. Kaj Franck palkattiin tehtaalle käyttökeramiikan suunnittelijaksi 1945. Hän ehti suunnitella ara-osastoa varten maljakoita, hedelmäastiaston, kannusarjan, kulhosarjan ja uunintäyte-esineitä. Franckin esineiden pohja on usein varustettu KF-syväleimalla.

Tuotteet valmistettiin kokonaan omalla osastollaan, sillä ne vaativat toisenlaiset poltto-olosuhteet kuin muu tuotanto. Arabian tehdas siirtyi Wärtsilä-yhtymälle 1947, mikä merkitsi vähitellen tuotannon ja mallistojen uudistamista. Jo 1930-luvulla Ekholmin ihanteena oli ollut kauniimpi arkitavara ja taloustavaran uusiminen sen mukaisesti, mutta aika ei ollut vielä kypsä radikaaleihin muutoksiin. Nyt uusi omistaja etsi uusia ideoita. Astia-ajattelu muuttui vähitellen Kaj Franckin ideoiden pohjalta. Uusiin pieniin koteihin tarvittiin uudenlaisia astioita. Ara-osasto edusti jo vanhentuneita ihanteita ja sen tuotannon alasajo alkoi vuoden 1950 tienoilla. Lakkautusvuosi vaihtelee eri lähteissä vuosien 1950–54 välillä.

Tapahtuma-ajat: 

Ajalla 6.6.–29.8.

  • ti klo 11–16
  • ke klo 11–18
  • to klo 11–16
  • pe klo 11–16
  • la klo 11–16
  • su klo 11–16

Poikkeukselliset ajat

  • suljettu 25.6.2021
  • suljettu 26.6.2021

Tapahtumapaikka: 

Heinolan kaupunginmuseo

Sijaintikunta: 

Heinola

Käyntiosoite: 

Kauppakatu 14

Postinumero: 

18100

Postitoimipaikka: 

Heinola

Puhelinnumero: 

044 4694363

Sähköposti: 

museo@heinola.fi

WWW-osoite: 

Tapahtuman lisätiedot:

Lippujen hinnat: 

5/4/- €, museokortti

Lipunmyyjät: 

Puhelinnumero: 

044 769 4215

Puhelinnumero: 

044 469 4363

Järjestäjä: 

Heinolan kaupunginmuseo